HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.- 31.12.2003
Yleiskatsaus
Koko alalla erittäin vaikeana vuonna Finnair laajensi toimintaansa hankkimalla ruotsalaisen halpalentoyhtiön, vahvisti tasettaan, mutta teki tappiollisen tuloksen.
Toisella neljänneksellä tapahtunut kysynnän ja käyttöasteiden romahdus tasaantui loppukesän aikana ja asteittainen elpyminen Irakin sodan ja SARS -epidemian jälkeen jatkui loppuvuoden aikana. Osaltaan loppuvuoden elpymiseen vaikutti syyskuussa toteutettu hintauudistus ja Aasian liikenteen voimakas kysynnän kasvu. Alkuvuodesta johtuen Finnairin koko liikenteen matkustajakäyttöaste heikkeni tilivuoden aikana kuitenkin 2,3 prosenttiyksikköä 69,6 prosenttiin.
Finnair toteutti syyskuun alusta suuren hintauudistuksensa. Kotimaan ja Euroopan lentojen hinnoittelussa siirryttiin kysynnän ja tarjonnan määrittelemään asiakkaiden odotuksia ja tarpeita vastaavaan joustavaan lentovuorokohtaiseen hinnoitteluun.
Yhtiö on edelleen säilyttänyt asemansa Euroopan kärkisijoilla palvelun laadun ja täsmällisyyden suhteen.
Taloudellinen tulos
Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli -21,7 milj. euroa. Edellisenä vuonna tulos rahoituserien jälkeen oli 54,4 milj. euroa. Liikevoitto ilman poistoja, lentokaluston vuokria ja myyntivoittoja (EBITDAR) heikkeni 26,3 prosenttia ja oli 155,9 milj. euroa (211,6 milj.). EBITDAR -marginaali oli 10,0 prosenttia kun se edellisenä vuonna oli 12,8 prosenttia.
Liikevaihto laski 6,0 prosenttia 1 557,6 milj. euroon. Matkustajaliikenteen yksikkötuotot laskivat 8,5 prosenttia. Tämä johtui hintatason laskusta, liikematkustusluokan kysynnän vähenemisestä, dollarin heikkenemisestä, syyskuussa toteutetusta hintauudistuksesta sekä kaukoliikenteen suhteellisen osuuden kasvusta. Kaukoliikenteessä hintataso ja myös tuotantokustannustaso on keskimääräistä alhaisempi. Rahtiliikenteen yksikkötuotot laskivat 7,3 prosenttia, mikä huomioiden koko liikenteen yksikkötuotot laskivat 9,1 prosenttia.
Toimintakulut laskivat tilivuoden aikana 2,2 prosenttia ja lentotoiminnan yksikkökustannukset 7,2 prosenttia. Keväällä 2003 aloitetun 160 miljoonan euron säästö- ja toiminnantehostamisohjelman tavoitteena on laskea yksikkökustannuksia vähintään 15 prosenttia vuosien 2003-2005 aikana. Ohjelma on kokonaisuutena edennyt tavoitteiden mukaisesti ja vuoden 2003 aikana säästöistä toteutui noin kolmannes.
Merkittävää laskua tapahtui polttoaine-, huoltotoiminta-, maaselvitys- ja catering- sekä markkinointikuluissa ja poistoissa. Muiden toimintakulujen kasvuun vaikuttivat ulkoistettujen toimintojen kustannukset.
Toimintakulujen laskuun vaikutti myös heikentynyt US-dollari. Konsernilla on selkeästi enemmän dollarimääräisiä kuluja kuin tuottoja. Merkittävimpiä dollarimääräisiä kuluja ovat polttoaineet ja lentokoneiden vuokrat. Ilman valuuttasuojauksia, dollarin kymmenen prosentin heikentyminen vaikuttaa vuositasolla positiivisesti tulokseen noin 20-25 milj. euroa.
Henkilöstökulut nousivat 1,0 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus kaikista konsernin toimintakuluista nousi 30,6 prosenttiin, kun ne vuonna 2002 olivat 29,7 prosenttia. Tilivuonna kirjattiin eläkesäätiön kannatusmaksuja 84,5 milj. euroa eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Finnairin eläkesäätiön varat kattavat täysimääräisesti eläkevastuut.
Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat 22,1 milj. euroa. Merkittävimmät erät olivat yhden MD-11 lentokoneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelystä saatu 12,2 milj. euron myyntivoitto sekä Finnair Catering Oy:n viinitukkutoiminnan myynnistä saatu 2,8 milj. euron myyntivoitto. Edellisenä vuonna käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat 35,5 milj. euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 0,0 prosenttia (7,6 %) ja oman pääoman tuotto -2,5 prosenttia (5,9 %). Tulos osaketta kohden oli -0,19 euroa, edellisenä vuonna se oli 0,43 euroa. Tilivuoden lopussa oma pääoma osaketta kohden oli 7,24 euroa, edellisenä vuonna 7,58 euroa.
Investoinnit ja rahoitus
Tilivuoden investoinnit ilman ennakkomaksuja olivat yhteensä 82,3 milj. euroa (102,4 milj.). Investointeihin sisältyy yhden uuden Airbus A320 koneen osto joulukuussa 2003. Muut viisi uutta Airbus A320 -perheen konetta sekä yksi MD-11 laajarunkokone hankittiin pitkäaikaisilla operatiivisilla vuokrasopimuksilla.
Tulorahoitus ilman myyntivoittoja oli 59,6 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 132,7 milj. euroa. Tilikauden lopussa konsernin likvidit rahavarat ylittivät korolliset velat 18 milj. eurolla, kun nettovelkaa edellisen vuoden lopussa oli 20 milj. euroa. Velkaantumisaste on parantunut tilivuoden alun 3,1 prosentista -2,9 prosenttiin. Omavaraisuusaste 44,4 prosenttia on säilynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Molemmat tunnusluvut ovat selkeästi asetettuja tavoitteita parempia.
Konsernilla oli tilivuoden lopussa likvidejä rahavaroja 294,3 milj. euroa, minkä lisäksi käyttämättömien sovittujen lainaohjelmien määrä on yhteensä 197,9 milj. euroa.
Osakkeet ja osakepääoma
Vuoden 2003 aikana Finnair Oyj:n osakkeen ylin kurssi Helsingin Pörssissä oli 5,58 euroa, alin kurssi 3,20 euroa ja keskikurssi 4,29 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo 31.12.2003 oli 449,1 milj. euroa. Tilivuoden alussa markkina-arvo oli 317,8 milj. euroa. Tilikauden aikana osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä 17,8 milj. kappaletta (16,7 milj.). Katsastuskauden lopussa Suomen valtio omisti yhtiön osakkeista 58,4 prosenttia ja ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 16,6 prosenttia.
Mikäli kaikki 31.12.2003 liikkeellä olevat vaihtovelkakirjat ja optiotodistukset vaihdetaan Finnair Oyj:n osakkeiksi, olisi Suomen valtion omistusosuus 55,2 prosenttia. 31.12.2003 vaihtamatta olleiden velkakirjojen ja optiotodistusten perusteella yhtiön osakepääoma voi nousta enintään 4.180.143,60 eurolla vastaten 4.917.816 osaketta.
Yhtiökokous 9.4.2003 myönsi hallitukselle valtuudet vuoden ajaksi enintään 4.100.000 oman osakkeen hankkimiseen ja luovuttamiseen. Valtuutuksen käsittämien osakkeiden osuus on vähemmän kuin 5 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Valtuutusta ei toistaiseksi ole käytetty.
Finnair Oyj:n vuoden 2000 optio-oikeudet A yhteensä 2.000.000 kpl otettiin kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 2.5.2003. Optio-oikeuksilla A oli merkitty 2.500 uutta osaketta 31.12.2003 mennessä. Tilinpäätöksessä uudet osakkeet on kirjattu osakeantiin ja ylikurssirahastoon. Yhtiö kirjasi optio-oikeuksista A aiheutuvia sosiaaliturvakuluja varten varauksen täysimääräisenä eli yhteensä 155.000 euroa.
Henkilöstö
Tilikauden aikana Finnair-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 9981 henkilöä, mikä oli 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilömäärän lasku johtuu toteutetuista säästöohjelman mukaisista toimista sekä eräiden toimintojen kuten kotimaan asemien maapalvelu- ja kuormaustoimintojen siirtämisestä yhteistyökumppaneille.
Yhtiöllä on voimassa olevat työehtosopimukset kaikkien ammattijärjestöjen kanssa alkuvuoteen 2005 saakka.
Finnair konsernilla on voittopalkkiojärjestelmä, joka mahdollistaa emoyhtiön ja eräiden tytäryhtiöiden henkilöstön osallistumisen konsernin tuloksen ja sijoitetun pääoman tuoton perusteella maksettavaan voittopalkkioon. Voittopalkkio maksetaan henkilöstörahastolle, joka on sitoutunut sijoittamaan osan voittopalkkiosta Finnair Oyj:n osakkeisiin. Voittopalkkion maksamisen edellytykset eivät täyttyneet viime vuodelta.
Konsernissa on käytössä myös kullekin liiketoimintayksikölle erikseen määritelty tasapainotettuun tuloskorttiin perustuva kannustinjärjestelmä. Palkkioiden yhteismäärä vuonna 2003 oli 1,8 milj. euroa.
Hallinto
9.4.2003 pidetty yhtiökokous päätti lakkauttaa hallintoneuvoston. Hallituksen valinta siirrettiin yhtiökokoukselle ja toimitusjohtajan ottaminen ja vapauttaminen hallitukselle.
Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavat henkilöt: hallituksen puheenjohtajaksi ministeri Christoffer Taxell ja jäseniksi varatoimitusjohtaja Kari Jordan (varapuheenjohtaja), ylijohtaja Samuli Haapasalo, valtiosihteeri Antti Satuli, johtaja Helena Terho ja toimitusjohtaja Kaisa Vikkula. Uudeksi jäseneksi valittiin varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen.
Valtiosihteeri Antti Satuli kuoli sairauskohtaukseen huhtikuun 17. päivänä.
Toimialojen kehitys
Samalla kun Finnair valmistautuu IFRS -laskentaperiaatteiden soveltamiseen vuonna 2005, siirrytään jo vuoden 2004 alusta ulkoisessa raportoinnissa neljän toimialan raportointiin. Raportoitavat segmentit ovat: Reittiliikenne, Lomaliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut. Tilikaudella 2003 erikseen raportoitavia liiketoiminta-alueita olivat edellisten lisäksi myös Rahti ja Tukipalvelut.
Reittiliikenne
Liiketoiminta-alue vastaa myynnistä, palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Reittiliikenne vuokraa lomaliikenne -toimialalle sen tarvitsemat miehistöt. Reittiliikenne vuokraa myös rahtikapasiteettia konsernin rahtiliiketoiminnan käyttöön. Vuonna 2003 liiketoiminta-alueeseen kuuluneet yksiköt olivat Finnairin Reittiliikenne ja Aero Airlines, joiden lisäksi Skandinavian markkinoilla toimiva Nordic Airlink sisältyy toimialaan joulukuusta 2003 alkaen.
Tilivuonna 2003 liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 9,6 prosenttia 1074,5 milj. euroon. Liiketappio ilman myyntivoittoja oli 41,7 milj. euroa, kun liikevoitto edellisenä vuonna oli 31,7 milj. euroa.
Reittiliikenteen yksikkötuottojen 10,7 prosentin laskuun vuonna 2003 vaikutti alemman hintatason kaukoliikenteen suhteellisen osuuden nousu sekä entisestään kiristynyt markkinatilanne ja liikematkustusluokan kysynnän lasku. Syyskuussa toteutettu hintauudistus vaikutti osaltaan viimeisen neljänneksen yksikkötuottoihin, jotka laskivat 22,6 prosenttia reittiliikenteessä. Finnair lopetti Suomessa syyskuun alussa välityspalkkion maksamisen matkatoimistoille, mikä alentaa jakelukustannuksia jatkossa merkittävästi.
Finnairin reittiliikenteen kysyntä laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla 8,7 prosenttia, mutta kasvoi vuoden toisella puoliskolla 13,1 prosenttia. Koko vuoden kysyntä kasvoi 2,4 prosenttia samalla kun tarjonta kasvoi 6,9 prosenttia, mikä johti matkustajakäyttöasteen laskuun 2,8 prosenttiyksiköllä 62,2 prosenttiin. Alkuvuonna kysynnän laskuun vaikutti erityisesti Irakin sota ja SARS -epidemia.
Finnairin markkinaosuus Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä on kasvanut lisätarjonnan ja uusien kohteiden myötä. Kilpailijoiden lisättyä voimakkaasti tarjontaansa laski Finnairin markkinaosuus kotimaan ja Euroopan liikenteessä jonkin verran.
Finnairin kansainvälisessä reittiliikenteessä liikematkustusluokan matkustajamäärän lasku oli tammi-syyskuussa 16,7 prosenttia. Syyskuusta 2003 alkaen Finnair ei enää erikseen raportoinut liikematkustusluokan matkustajamääriä. Hintauudistuksesta sekä siirtymisestä yhden luokan palveluun eräillä Euroopan reiteillä johtuen aikaisemmat luvut eivät enää olleet vertailukelpoisia.
Reittiliikenteen lähtötäsmällisyys parani 91,0 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 89,3 prosenttia.
Aero Airlines laajensi loppuvuodesta toimintaansa vastaanottamalla toisen lentokoneensa ja ryhtymällä lentämään Finnairin lukuun eräitä Suomen kotimaan potkuriturbiinikoneelle soveltuvia reittejä.
Toiminnan laajentuessa Finnair perusti joulukuussa 2003 uuden kotimaisen lentokoneiden rahoitusyhtiön Finnair Aircraft Finance Oy:n, jolle Finnair Oyj:n harjoittama lentokaluston rahoitus-, hallinnointi- ja vuokraustoiminta siirrettiin. Uuden yhtiön perustaminen on osa konsernin strategian mukaista rakenneuudistusta, minkä tavoitteena on parantaa lentotoimintaan sitoutuneen pääoman tuottavuutta ja tehostaa laivaston käyttöä.
Lomaliikenne
Liiketoiminta-alue koostuu Finnairin lomalentotoiminnasta ja Aurinkomatkat valmismatkayhtiöstä, joka on alallaan Suomen suurin yli 35 prosentin markkinaosuudella. Finnair Lomalennoilla on edelleen vahva 80 prosentin osuus lomamatkustukseen liittyvissä lennoissa, vaikka markkinoille on tullut lisää kilpailua.
Tilivuonna 2003 toimialan liikevaihto laski 0,8 prosenttia 327,3 milj. euroon. Liikevaihdon laskuun vaikutti merkittävästi laskenut lomalentojen tarjonta sekä lisääntynyt kilpailu lomalentomarkkinoilla. Lomaliikenteen yksikkötuotot laskivat 1,3 prosenttia. Toimialan liikevoitto parani 16,6 milj. euroon (6,6 milj. euroa).
Lomaliikenteen kysyntä laski 1,1 prosenttia samalla kun tarjontaa vähennettiin 1,5 prosentilla. Matkustajakäyttöaste parani 0,4 prosenttiyksiköllä 88,7 prosenttiin.
Rahti
Finnair Cargo huolehtii lentorahdin kuljetuksesta. Toiminnassa hyödynnetään Finnairin reittilento- ja lomalentoliikenteen kapasiteettia ja Helsingin gateway-asemaa.
Kapasiteettia vuokrataan tarvittaessa myös konsernin ulkopuolisilta rahtioperaattoreilta.
Tilivuonna 2003 rahtiliikenteen yksikkötuotot laskivat 7,3 prosenttia ja liikevaihto 0,6 prosenttia 121,0 milj. euroon. Liiketappio oli 1,6 milj. euroa (liikevoitto 1,2 milj. euroa).
Kuljetettujen rahtikilojen määrä laski 0,4 prosenttia. Kasvu jatkui vahvana Aasian liikenteessä, jossa hyödynnettiin Finnairin MD-11 kaukoliikennekoneita. Konsernin ulkopuolelta vuokrattua rahtikapasiteettia vähennettiin edelleen, mutta syksyn mittaan vuokrattua kapasiteettia lisättiin jo asteittain.
Lentotoimintapalvelut
Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista ja konsernin catering toiminnoista.
Lentotoimintapalveluiden liikevaihto laski 9,2 prosenttia 387,5 milj. euroon. Toimialan liikevaihdon lasku johtui asiakkaiden alentuneesta toiminta-asteesta, laskeneesta palvelujen hintatasosta sekä toteutetuista konseptimuutoksista sekä cateringtoiminnassa että maapalveluissa. Säästöohjelman ja suoritettujen sopeutustoimien ansiosta toimialan liikevoitto ilman myyntivoittoja parani 6,8 milj. euroon (3,8 milj. euroa).
Finnairin liiketoimintayksikön, Finnair Ground Handlingin kesällä 2003 perustaman Ruotsin tytäryhtiön Finnhandling AB:n toiminta on käynnistynyt hyvin. Yhtiö tarjoaa joustavalla ja kustannustehokkaalla tavalla yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa maapalveluita Tukholman Arlandan lentokentällä.
Finnair Catering Oy ja johtava suomalainen alkoholijuomayhtiö Altia Oyj perustivat SkyCellar Oy -nimisen yhteisyrityksen, jolle Finnair Catering siirsi viinitukkutoimintansa toukokuussa. Finnair Catering Oy omistaa yhtiöstä 19,9 prosenttia. Järjestelyllä Finnair paransi viinitoimitustensa logistiikan kustannustehokkuutta säilyttäen samalla korkean laadun ja toimitusvarmuuden.
Matkapalvelut
Toimiala koostuu konsernin koti- ja ulkomaisten matkatoimistojen toiminnasta sekä matkailun varausjärjestelmätoimittajan Amadeus Finland Oy:n liiketoiminnasta.
Matkatoimistoalan liikevaihto laski 10,9 prosenttia 87,4 milj. euroon. Liikevaihdon lasku johtui yleisestä kysynnän heikkoudesta, alentuneesta lentolippujen hintatasosta sekä siitä, että loppuvuonna Finnairin tavoin useat muut lentoyhtiöt luopuivat välityspalkkioiden maksamisesta. Sopeutustoimien ansiosta toimialan liikevoitto oli edelleen positiivinen 3,5 milj. euroa (3,5 milj. euroa).
Välityspalkkioiden poistuttua asiakkailta perittävien palvelu- ja toimenpidemaksujen periminen vakiintui loppuvuoden aikana yleisen kansainvälisen käytännön mukaiseksi toimintatavaksi. Samalla matkatoimistot ovat kehittäneet uusia lisäpalveluja ja panostavat keskitettyjen palvelukeskusten toimintaan.
Tukipalvelut
Konsernin liiketoimintaa palvelevat funktiot, kuten eräät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, kuuluvat tukitoimintoihin. Myös konsernin kiinteistöomaisuus sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelut kuuluvat tukipalveluihin.
Tukipalveluiden liikevaihto laski 25,7 prosenttia 53,9 milj. euroon. Liikevaihto koostuu lähes kokonaan myynnistä konsernin muille yksiköille. Liiketappio ilman myyntivoittoja oli 24,6 milj. euroa (22,3 milj. euroa).
Palvelut ja tuotteet
Finnairin palvelu Euroopan reittiliikenteessä perustuu liikematkustajien suosimaan aamu-ilta -konseptiin. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden palvelun laadun vertailussa Finnair on säilyttänyt asemansa kärkisijoilla, vaikka säästöjen saavuttamiseksi palveluja on lennoilla muutettu. Vähäisen liikematkustusluokan kysynnän vuoksi Itä-Euroopan kohteisiin suuntautuvilla lennoilla siirryttiin syyskuussa yksiluokkaiseen palvelukonseptiin.
Finnair toteutti syyskuun alusta kaikkien aikojen suurimman hintauudistuksensa. Kotimaan, Skandinavian ja Euroopan lentojen hinnoittelussa siirryttiin sääntöihin ja rajoituksiin perustuvista hinnoista kysynnän ja tarjonnan määrittelemään lentovuorokohtaiseen hinnoitteluun.
Matkustajamäärä Finnairin reittiliikenteessä kasvoi loppuvuonna selvästi muita eurooppalaisia lentoyhtiöitä voimakkaammin, mikä osoittaa, että hintauudistus on vastannut asiakkaiden odotuksia ja tarpeita. Se on tuonut myös lisää selkeyttä, joustavuutta ja valinnanmahdollisuuksia sekä työ- että vapaa-ajan matkustukseen.
Lisätäkseen lentohinnoittelun läpinäkyvyyttä ja palvelun vertailtavuutta Finnair otti käyttöön syyskuussa lentolippujen myynnin yhteydessä perittävän toimitusmaksun, joka sisältää varaamiseen, hinnoitteluun ja lipunkirjoitukseen liittyvät kulut. Maksun suuruus vaihtelee asioimistavasta ja matkan pituudesta riippuen. Samassa yhteydessä myös puhelinpalvelu muutettiin maksulliseksi.
Sars-epidemian vuoksi laskenut kysyntä Aasian-liikenteessä palasi loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvu-uralle. Helsingin ja Pekingin välisestä liikenteestä alkukesästä poistettu tarjonta palautettiin asteittain. Huhtikuun 2004 alusta alkaen Pekingiin lennetään päivittäin.
Aasian-reittiverkostoa täydennettiin kolmesti viikossa lennettävillä reiteillä Osakaan kesäkuun alusta ja Shanghaihin syyskuun alusta. Tulevan kesäkuun alussa Finnairin laivastoon liittyvän kuudennen MD-11-laajarunkokoneen myötä Shanghain reitin vuorotiheys kasvaa viiteen vuoroon viikossa.
Tarjonnan lisäyksen jälkeen Finnair tarjoaa 31 viikoittaista yhteyttä Aasian kohteisiin. Kesäkuukausina 2003 lennettiin viikoittainen lisävuoro Tokion Naritaan. Viime kevään kapasiteettijärjestelyjen yhteydessä syntyi päätös liikennöidä talvikaudella Miamiin kahdesti viikossa. Reitin saaman suosion vuoksi Miamiin on päätetty liikennöidä myös talvikaudella 2004/2005.
Euroopassa Finnairin verkostoa laajennettiin uusilla codeshare-kohteilla yhteistyössä SWISS-lentoyhtiön, British Airwaysin, SN Brussels Airlinesin ja Air Francen kanssa. Zürichin, Manchesterin, Pariisin ja Brysselin kautta pääsee nyt Finnairin reittitunnuksella muun muassa uusiin Britannian, Etelä-Ranskan ja Espanjan kohteisiin. Finnair puolestaan tarjoaa yhteistyökumppaneilleen hyvät yhteydet Aasian-reiteilleen.
Finnair hankki vuoden 2003 lopussa 85 prosentin osuuden ruotsalaisesta Nordic Airlink -lentoyhtiöstä, joka aloitti edulliset lennot Tukholman Arlandasta Osloon, Kööpenhaminaan, Göteborgiin ja Luulajaan. Vuoden 2004 aikana reittien määrää kasvatetaan. Liikennöimällä kaupunkien päälentoasemilta Nordic Airlink tarjoaa niin liike- kuin vapaa-ajanmatkustajillekin hyvät yhteydet kaupunkiparien välille. Nordic Airlink on Skandinavian maiden välillä liikennöivistä halpalentoyhtiöistä suurin.
oneworld-yhteistyön tuloksena jäsenyhtiöiden myyntiin kehitettiin kaksi uutta myyntituotetta. eventflyer-tuote on tarkoitettu konferenssimatkailun markkinoille. Businessflyer-tuote on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu sarjalipputuote. Lisäksi tavoitteena on laajentaa sähköisen lentolipun käytettävyyttä vuoden 2004 aikana siten, että matkustaja voi matkustaa allianssiyhtiöiden lennoilla saumattomasti e-lippua käyttäen.
SWISS-lentoyhtiö ilmoitti ottavansa vastaan kutsun liittyä oneworld -allianssin jäseneksi, mikä on tärkeää Finnairin kannalta. SWISS toimii merkittävänä yhteistyökumppanina tarjoten Finnairille hyvät yhteydet Keski- ja Etelä-Euroopan-verkostoonsa.
Finnair on parantanut omaa sähköistä asiakaspalveluaan kehittämällä lähtöselvitysautomaattiensa toiminnallisuutta. Helsingissä ja Tukholman Arlandassa matkustaja voi selvittää itsensä myös jatkolennoille. Palvelu toimii sekä sähköisellä että perinteisellä lentolipulla. Lontooseen ja Tukholmaan matkustavat voivat ostaa lipun lentoasemajunaan lentolippunsa yhteydessä.
IFRS - säännösten käyttöönotto
Finnairissa aloitettiin valmistautuminen IFRS-tilinpäätökseen vuoden 2002 lopussa. Vuoden 2003 aikana on selvitetty laskentakäytännön muutosten vaikutuksia sekä uudistettu konsernin laskenta- ja raportointiohjeistusta. Organisaation kouluttaminen on aloitettu ja muu laskentavalmiuksien luominen toteutetaan niin, että vuoden 2005 konserniraportoinnin vertailutiedot tuotetaan vuodelta 2004 vuosineljänneksittäin.
Finnair laatii ensimmäisen täydellisen IFRS-tilinpäätöksensä vuodelta 2005. Keskeisimmät laskentaperiaatteiden muutokset tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen valossa liittyvät eläkejärjestelyihin, oman lentokaluston huoltoaktivointeihin, vuokratun lentokaluston huoltovarauksiin, liikearvo- ja käyvän arvon testaukseen sekä rahoitusinstrumentteihin. Finnair ei sovella suojauslaskentaa vielä vuodelta 2004. Siirtymäpäivän 1.1.2004 lentokoneiden operatiiviset leasingvastuut käsitellään taseen ulkopuolisina vastuina.
Siirtymäpäivälle 1.1.2004 laadittavaan avaavaan IFRS-taseeseen liittyen Finnair antaa tietoja laskentaperiaatteiden muutosten olennaisimmista vaikutuksista taloudellisiin lukuihin vuoden 2004 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
Lähiajan näkymät
Finnairin kysyntä on ensimmäisen neljänneksen aikana voimakkaassa kasvussa. Konsernin lentoyhtiöiden tarjonnan arvioidaan kasvavan vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla yli 15 prosenttia. Tarjonnan kasvuun vaikuttaa merkittävä kaukoliikenteen tarjonnan nousu etenkin Aasiassa sekä Nordic Airlinkin tarjonta Skandinaviassa.
Vuonna 2004 Finnair ostaa kaksi ja vuokraa kaksi uutta Airbus A320 -perheen lentokonetta, minkä jälkeen niiden lukumäärä on 29. Koko vuoden investointien arvioidaan olevan noin 120 milj. euroa.
Markkinatilanne jatkuu kireänä, minkä vuoksi keskimääräisen hintatason odotetaan edelleen laskevan selvästi. Hintatason laskuun vaikuttaa alan ylikapasiteetti ja heikko dollari.
Yhtiön toiminnan tehostamisohjelma etenee ydinliiketoimintoihin keskittyvän strategian mukaisesti. Konsernin henkilömäärä laskee tilikauden aikana edelleen ja arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 9400 kun se vuoden 2003 lopussa oli 9850.
Koko vuoden tuloksen arvioidaan paranevan selvästi edellisestä vuodesta ja olevan voitollinen. Tähän arvioon ei sisälly oletusta kulkutautien, poliittisten selkkausten tai näihin verrannollisten mahdollisten ulkoisten, tulokseen kielteisesti vaikuttavien tekijöiden toteutumisesta.
Finnair Oyj
Hallitus |